Elämää kuhisevia lahopuita, puutarhakarkulaisia ja muinaistulokkaita. Näitä kaikkia biologi Elina Manninen etsi Helsingin edustalla Hylkysaaressa luontoselvitystä tehdessään. Selvitys perustuu Senaatin luomaan systemaattiseen luontoselvitysmalliin.
Biologi Elina Manninen painelee tottuneesti pensaikkojen läpi ja tarkkailee herkeämättä maaston erityispiirteitä. Hänen käsivarrellaan kulkee kasa karttoja ja tarkkuussatelliittipaikannin. Manninen tekee Helsingin Kruununvuorenselällä sijaitsevassa Hylkysaaressa luontoselvitystä, jonka Senaatti-kiinteistöt on tilannut.
Luontoselvityksessä etsitään uhanalaisia, silmälläpidettäviä sekä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ja harvinaisia kasveja ja luontotyyppikohteita, joita on suojeltava saaren tulevassa maankäytössä.
”Saaren omistava Senaatti-kiinteistöt on edistyksellinen luontoselvitysten teettäjä. En tiedä toista toimijaa, joka teettäisi näin yksityiskohtaisia selvityksiä”, Faunatica Oy:n tutkimussuunnittelijana työskentelevä Elina Manninen kertoo.
Senaatti on luonut systemaattisen luontoselvitysmallin, joka on ensimmäinen laatuaan kiinteistö- ja rakennustoimialalla. Selvitykset toteutetaan kumppanien, kuten Faunatican kanssa. Senaatti hyödyntää luontoselvityksiä muun muassa kiinteistöjen hoidossa, ylläpidossa, myynneissä ja kehittämisessä. Kun luonnon kannalta alueiden ainutlaatuiset piirteet on selvitetty, Senaatin kumppaniverkosto osaa suojella kohteita niiden edellyttämällä tavalla.
Katso video:
“Lahopuut tarkoittavat elämää. Ne tarjoavat niin paljon erilaisia elinympäristöjä ja ravintoa, että niitä kannattaa vaalia. Tikat naputtelevat niihin koloja, joita esimerkiksi kolopesijälinnut voivat hyödyntää. Lisäksi niissä on paljon hyönteisiä ja lepakot voivat löytää kaarnankolosta piilopaikan päiväksi”.
Manninen katsoo maassa pötköttäviä, sikin sokin lahoavia runkoja.
”Metsät ovat nykyään melko tasaikäisiä ja harvennettuja ja niissä on niukasti lahopuuta. Silloin luonnon monimuotoisuuden määrä vähenee selvästi.”
Puiden ja pensaiden välistä putkahtaa vähän yllättäen kivinen ranta, jota kuorruttavat kellertävä rihmalevämassa ja hajanaiset kuivuneet järviruokokeot.
“Täällä on luonnontilaisen näköistä rantaa eikä louhikkoa, kuten saaren toisella puolella. Täällä on aiemmin saattanut olla rannoille kasoiksi kerääntyneitä rakkohauruvalleja, jotka ovat todella tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Niissä elää monenlaisia hyönteisiä, rantakäärmeet munivat sinne munansa ja ranta- ja merilinnut käyvät valleilla ruokailemassa hyönteisillä. Rakkohauru ja siten myös rakkohauruvallit ovat vähentyneet Itämeren rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.”
Kesät Manninen viettää maastossa aamusta iltaan, säässä kuin säässä. Ammattilaisella on mukana digikameran lisäksi säänkestävää paperia, jolle voi kirjoittaa myös sateessa. Helteellä juomavettä on oltava mukana litroittain.
Hylkysaaren kärjessä kohoaa vaikuttava 1900-luvun alkupuolella rakennettu luotsikasarmi, jonka pihapiirin keskeltä löytyy poikkeuksellisen kookas koivu. Puun sijainnin Elina Manninen merkitsee GPS-paikantimella, joka on huomattavasti tarkempi kuin kuluttajille suunnatut laitteet.
”Kävelen arvokkaan luontokuvion ympäri ja paikannin piirtää kartalle sen rajat. Siitä tiedot siirtyvät paikkatieto-ohjelmaan, jolla alueesta voi tehdä kartan. Luontoselvityksen tilanneet asiakkaat haluavat usein paikkatietoaineiston itselleen, jotta voivat hyödyntää sitä maankäytön suunnittelussa, kiinteistöjen hoidossa, ylläpidossa ja kehittämisessä.”
Kompassi ja paperikartat ovat aina mukana sen varalta, että teknologia pettää. Hylkysaaressa ei ole eksymisvaaraa, mutta Mannisen on työssään osattava liikkua ilman teknologian apua myös keskellä laajaa metsää tai suota.
Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset tehdään keskikesällä juhannuksen ja elokuun välillä. Siten mahdollisimman moni kasvi on vielä esillä ja helposti havaittavissa.
”Hylkysaaren luontoarviokäynnillä toukokuussa löysimme harvinaistunutta, kulttuuriympäristöissä viihtyvää silmälläpidettävää kartioakankaalia, jota on näin loppukesästä vaikeampi havaita kuin kukkimisaikana touko-kesäkuussa.”
Yhteen Mannisen paperikartoista on piirretty ympyröitä rajaamaan erityisesti huomioitavia alueita.
“Ennen luontoselvitystä pyydämme aina ympäristöhallinnolta eliölajit-tietokannasta tietoa kohteessa aiemmin havaituista uhanalaisista lajeista. Helsingin luontotietojärjestelmästä taas selvisi, että Korkeasaaren rannalla on havaittu Etelä-Suomessa harvinaista merivihvilää. Siksi sitä saattaa olla myös Hylkysaaren rannoilla. Nyt voin varta vasten etsiä kyseistä lajia kohteesta.”
Kaunis kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, joka tulee hävittää. Kulttuurivaikutteisuus näkyy myös puustossa. ”Suuri osa saaren puista on todennäköisesti alun perin saarta aikoinaan asuttaneiden ihmisten istuttamia”, Manninen päättelee luotsiasemanakin toimineen saaren historiasta.
Hylkysaaressa saattaa olla kulttuurikasvillisuuden ja puutarhakarkulaisten lisäksi kiinnostavia muinaistulokkaita tai tulokaslajeja, joita Manninen etsii maastosta. Ensimmäinen tuttu mutta ikävä kasvi tulee vastaan välittömästi saareen astuttaessa: rehevän ruusupensaan pulleat oranssit marjat ja kukkien suuret terälehdet ovat tuttuja kotipihoilta.
“Kurtturuusu on haitallinen vieraskasvilaji, joka vie tilaa luonnonvaraisilta kasveilta. Hylkysaaren kivikkorannat eivät ole yhtä uhattuja kuin hiekkarannat, mutta tiiviit kasvustot vaikeuttavat kulkua rannoilla. Kurtturuusu uhkaa myös perinnebiotooppeja, kuten niittyjä ja ketoja.”
Myöhemmin pitkä kaistale vanhaa tervaleppää ja vaahteraa kiinnittää Mannisen huomion. Hän sukeltaa oksien lomaan tarkkailemaan kenttäkerroksen kasvustoa lähempää.
“Täältä löytyykin seuraava haitallinen vieraslaji, jättitatar”, Manninen huhuilee vihreästä hämärästä. Kapeiden bambumaisten varsien tiheikkö ja reilusti päätä korkeammalle kohoavat laakeat lehdet muodostavat läpitunkemattoman muurin.
Erillisillä kerroilla arvioidaan myös harvinaisten tai suojeltavien hyönteis-, lintu- ja lepakkolajien mahdollista esiintymistä tai niille sopivia ympäristöjä.
”Liito-oravalle soveltuvaa metsää Hylkysaaressa ei ole, mutta esimerkiksi viitasammakko viihtyy suojaisten lahtien kasvillisuudessa. Luontoarviokäynnillä kuitenkin totesimme, että täällä ei ole viitasammakollekaan sopivia elinympäristöjä.”
Tekemästään luontoselvityksestä Manninen kirjoittaa raportin, johon liitetään myös luontoarviokäynnin sekä linnusto- sekä lepakkoselvitysten tulokset. Valmis raportti lähtee hyödynnettäväksi selvityksen tilaajalle, Senaatti-kiinteistöille. Raportti tullaan julkaisemaan Senaatin verkkosivuilla.
”Koen tekeväni tärkeää työtä. Löydän arvokkaat luontotyypit ja kasvit, rajaan ne ja suosittelen niiden säästämistä ja huomiointia myöhemmässä maankäytössä. Tekemiäni suosituksia usein myös kuunnellaan. Työlläni on merkitystä.”
Suomen valtion luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on lisäksi yksi keskeinen tavoite valtion kiinteistöstrategiassa. Senaatti-kiinteistöt huolehtii osaltaan Suomen luonnon monimuotoisuuden säilymisestä hallinnoimissaan ihmisten luomissa ympäristöissä sekä luonnonsuojelualueilla. Senaatin toimintamalli luontoselvitysten laatimiseen on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä ja löydät sen täältä: Senaatti-kiinteistöt luontoselvitysohje
Tavoitteenamme on laatia luontoselvitykset kaikkiaan 80:stä luonnonsuojelun kannalta erityisen merkittävästä kohteesta vuosina 2017-2020. Esimerkiksi vuoden 2018 aikana Senaatin luoman mallin mukaisesti teetettiin 18 luontoselvitystä. Tutustu tehtyihin luontoselvityksiin täällä: Luontoselvitykset
Lisätietoa teoistamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi löydät yhteiskuntavastuuraportistamme: Senaatti yhteiskuntavastuuraportti 2018 – Luonnon monimuotoisuus
Hylkysaari (ruots. Vrakholmen) sijaitsee Helsingin Kruunuvuorenselällä. Noin 400 metriä pitkä saari yhdistyy kahdella maapenkereellä Korkeasaareen ja sieltä avautuu ainutlaatuiset näkymät sekä Helsingin keskustaan että lähisaaristoon.
1800-luvulla Hylkysaaressa toimi telakka sekä Suomen ensimmäinen sementtivalimo. Myöhemmin saareen rakennettiin luotsiasema, jossa toimi vuoteen 2007 asti Suomen merimuseo. Suojeltuja kiinteistöjä ovat entinen kasarmirakennus sekä alkujaan telakan asuinrakennuksena ollut ja huvilaksi muutettu Villa Ida.
Pitkään tyhjillään olleelle Hylkysaarelle etsitään uutta käyttötarkoitusta esimerkiksi hotellikäytössä.
Lue lisää Hylkysaaresta:
Helsingin saariston kesäkeitaat avautuvat retkeilijöille
Autio Hylkysaari saa uuden alun
Hylkysaari – uniikki saaristokohde keskellä Helsinkiä
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.