Aurinkopaneeleja nousee nyt ripeään tahtiin valtion rakennusten katoille ja eteläisille seinille. ”Investointi aurinkosähköjärjestelmään kannattaa, varsinkin kallistuvan energian aikana”, asiantuntijamme Pasi Hyyppä ja Jaakko Rautiainen sanovat.
Senaatin tavoitteena on tehdä valtion kiinteistöistä hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä. Yksi keinoista on aurinkoenergia.
Senaatin käyttämästä sähköstä tuotettiin aurinkosähköllä viime vuonna 0,5 prosenttia. Määrä kymmenkertaistunut viidessä vuodessa. Tänä vuonna aurinkosähköjärjestelmien määrä ylittää jo viidenkymmenen merkkipaalun, kun uusia rakennetaan ainakin 16.
”Jatkossa rakennamme 10–20 voimalaa vuosittain. Aurinkosähköllä on tärkeä merkitys hiilineutraaliuden saavuttamisessa, vaikka parhaimmillaankin sillä voidaan korvata vain muutamia prosentteja koko sähkönkulutuksesta. Tämä on iso askel uusiutuvan energian hyödyntämiseen”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen talotekniikkaryhmän päällikkö Pasi Hyyppä.
Sähköä aurinkosähköjärjestelmät tuottivat viime vuonna yhteensä 540 megawattituntia, ja niiden yhteenlaskettu teho oli noin 1 600 kilowattipiikkiä.
”Suuri osa aurinkovoimaloista kytkettiin tuotantoon vasta loppuvuodesta, joten jatkossa niiden tuotanto on huomattavasti suurempi. Tänä vuonna odotettavissa on jo kaksinkertainen eli yli gigawattitunnin tuotanto, mikä vastaa noin 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta”, Hyyppä kertoo.
Senaatti investoi rakennusten aurinkosähköjärjestelmiin noin miljoona euroa vuodessa. Pasi Hyypän mielestä investointi kannattaa. Kohteet kuluttavat niissä tuotetun aurinkosähkön lähes kokonaan, mikä vähentää ostoenergian tarvetta. Vuonna 2021 aurinkoenergia säästikin energialaskuissa noin 78 000 euroa. Järjestelmä maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa.
Jatkossa Senaatin tavoitteena on tuottaa aurinkoenergiaa myös myyntiin, jos kohde ei käytä kaikkea tuottamaansa sähköä.
”Miksi emme laittaisi kattoja ja seiniä tuottamaan, kun siihen on hyvä mahdollisuus: aurinkosähköjärjestelmä on helppo asentaa ja vaivaton ylläpitää. Ensiksi on toki selvitettävä, että paikka on sopiva ja kestävä isolle paneelimäärälle. Mielestäni aurinkopaneelikatto on tyylikäs ja sopii myös vanhoihin rakennuksiin”, Hyyppä sanoo.
Paras aurinkosähkön tuotantoaika on Suomessa maalis–lokakuu. Talvella aurinkosähköä voi saada jonkin verran, jos lumi ei peitä paneeleja. Niiden puhdistamista lumesta ei kuitenkaan suositella, etteivät osat rikkoudu.
Paras teho aurinkopaneeleista saadaan paikassa, jossa paneelit voidaan suunnata etelään ja niitä eivät varjosta puut tai muut rakennukset.
”Hyödynnämme yhä enemmän myös seinäpintoja. Eteläseinät ovat erittäin tuottoisia Suomessa, koska täällä aurinko paistaa aika matalalta. Rakennamme aurinkopaneelikenttiä myös joutomaille.”
Lahden virastotalossa otettiin käyttöön piikki- eli maksimiteholtaan 40 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä tammikuussa 2021. Järjestelmä tuotti sähköä ensimmäisenä toimintavuonnaan noin 27 megawattituntia. Aurinkopaneelit on asennettu U:n muotoisen rakennuksen etelään suuntautuvan keskiosan ja itäpuolella olevan B-osan katolle. A-osan katto on tukiasemien käytössä.
”Aurinkosähköllä voimme korvata muutaman prosentin ison virastorakennuksemme sähkönkäytöstä. Se kuluu pääosin rakennuksen ilmanvaihdon ylläpitoon”, kertoo virastotalon kiinteistöpäällikkö Jaakko Rautiainen.
”Aurinkosähköjärjestelmän invertteri eli vaihtosuuntaaja mahtuu hyvin vanhankin rakennuksen iv-huoneeseen. Se muuntaa paneelien tuottaman tasavirran sähköverkkoon sopivaksi vaihtovirraksi”, Jaakko Rautiainen kertoo.
Vuonna 1978 valmistuneessa virastotalossa toimii tällä hetkellä 13 eri virastoa, ja se sisältää työtilat 350 henkilölle. Pian alkavan remontin jälkeen taloon tulee lisää virastoja ja tilat jopa 500 työntekijälle.
”Aurinkosähköjärjestelmä oli helppo asentaa tällaiseen vanhempaankin rakennukseen ja sen ylläpito on vaivatonta. Pienikin aurinkosähkötuotanto on hyväksi kokonaisenergiankulutuksen kannalta. Kyllä se kannattaa.”
Tehoyksiköt:
Energiayksiköt:
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.
Senaatin tavoitteena on yli 2 M€ uudisrakentamisessa vähintään 25 % ja korjausrakentamisessa vähintään 15 % vähennys hankkeiden hiilijalanjälkeen strategiakautena 2022-2025.